Tositarinoita

Rakkaudentunnustus isänmaalle -esitys perustuu rajasedun naisten elämäntarinoille. Suomussalmella sota kosketti suoraan poikkeuksellisen raskaasti myös siviilejä, sillä iso osa pitäjän itäosasta oli sotatoimialuetta. Kun talvisota syttyi, rajaseudun taloissa elettiin tavallista syystalven aamua, ja kaikki siviilit olivat evakuoimatta.

Evakuointi aloitettiin heti talvisodan syttyessä 30.11.1939, ja se jatkui vielä tammikuussa 1940. Ihmiset pakenivat sodan jaloista siellä, missä kulkuyhteydet olivat kohtuulliset. Puna-armeijan valtaamalle alueelle jäi lähes 1 700 suomussalmelaista siviiliä.

Neuvostoliitto vei itärajan taakse Kintismän julistekuva.jpgtyöleirille tammi-helmikuussa 1940 noin 270 suomussalmelaista siviiliä, joukossa oli paljon naisia ja lapsia. Siviileistä 254 palautettiin Kintismästä Suomeen kesäkuun alussa 1940. Viisi leirille vietyä jäi vapaaehtoisesti Neuvostoliittoon, osa siviileistä ei kestänyt työleirin olosuhteita, osan voimat loppuivat pitkällä matkalla kotiin.

Sodan kuukausina Suomussalmella poltettiin noin 270 taloa, esimerkiksi lähes jokainen kirkonkylän asuinrakennuksista. Monella perheellä ei ollut enää kotia, johon palata evakosta.

Pääosa Suomussalmen evakoista sijoitettiin Oulujoki-varteen. Tärkeimmät sijoituspaikat olivat Utajärvi, Muhos, Oulujoki, Tyrnävä, Liminka, Temmes ja Lumijoki. 

Suurin osa suomussalmelaisista sai palata koteihinsa pian talvisodan jälkeen, mutta viimeiset rajaseudun evakot pääsivät kotikyliinsä vasta jatkosodan aikana tai sen jälkeen. Rajan kylien asukkaat saivat sotavuosina käydä erityisluvalla tekemässä välttämättömättömiä kotitilan töitä. Aivan itärajan tuntumassa, ns. suojavyöhykkeellä, jälleenrakennus voitiin aloittaa vasta 1945.  

Lapin sota koetteli rajaseutua vielä syksyllä 1944, ja väestöä evakuoitiin kodeistaan kolmannen kerran.  Saksalaisten vetäytymistä varmistamaan tulleet neuvostojoukot miehittävät Suomussalmen itäosia 21.11.1944 asti. Alueella liikkuvat siviilit tarvitsivat lupalaput, proopuskat.

Miinavaara hidasti evakoiden kotiinpaluuta vielä rauhan tultua. Yli 2 600 suomussalmelaista oli yhä evakkomatkalla helmikuun alussa 1945.

Kun jälleenrakennuksen aika alkoi, rakennustarvikkeista oli huutava pula. Myös ruokaa ja vaatteita kaivattiin monessa rajaseudun perheessä. Vapaan Huollon Keskus avusti vuonna 1945 yhteensä 194 suomussalmelaista perhettä.

Välilehdillä otteita naisten tarinoista sotavuosilta.