Lempi Seppänen

Lempi Seppäsen kotitila Arola sijaitsee Juntusrannan kylällä, aivan itärajan tuntumassa. 30. marraskuuta 1939, Antin päivänä, nuoren Lempi-emännän aamu alkoi tuttuun tapaan kotitöillä, mutta muuttui nopeasti hätäiseksi evakkomatkaksi.

"Olin lasteni kanssa kotona. Mieheni oli pöllinteossa noin 16 kilometrin päässä kotoa. Nousin aamulla puoli kuuten seutuun, keitin kahvit ja katoin että lapsilla on kaikki hyvin. Menin navettaan ja hoitelin lehmiä", Lempi kuvasi aamuaan.

Navetassa Lempin mieleen palasi öinen uni.

"Niin aattelin että jokohan tänä päivänä käsketään evakkoon lähtemään. Kävin kesken lehmien hoitamisen ottamassa rahat mitä oli piirongin laatikossa aina tarvisrahana. Pistin päällystakin taskuun. Aattelin, että eihän sitä niin kiirettä tule, että ei takkia jouta päälle laittamaan. Menin takasi navettaan."

Kylällä partioivat sotilaat olivat luvanneet, etteivät siviilit jää sodan jalkoihin. Lempi palasi navetasta pirttiin hoitamaan lapsiaan. Leena-tytär oli vielä toipilas keuhkokuumeen jäljiltä. Lempi suunnitteli keittävänsä kaurapuuroa ja lähti hakemaan aitasta ryynejä.

"Koiramme lähti mukaan ulos ja lähti samassa laukkaamaan ja haukku kovasti tuonne metsän laitaan. Minä tulin sisälle ja sanoin lapsille että kyllä ei koira hauku omia miehijä niin kovasti."

Lempi keitti puuron ja lähti uudelleen ulos katsomaan, mikä koiran sai niin haukkumaan. Hän arveli, että jos koira haukkuu puna-armeijan sotilaita, hän voisi vielä ehtiä lasten kanssa pakoon. Lempi nousi vintin portaille, jotka olivat talon päädyssä.

"Ei tarvinnu minun siinä kauavan katsella mitä miehijä ovat. Juosta kyhnäsivät muita taloja kohti ja sieltä tulivat meille päin. Menin sisälle ja kaappasin sairaan lapseni viltin mutkaan yöpaitasillaan - ei siinä joutanu mekkoa katselemaan. Liisa ja Eero olivat takki päällä, puuro jäi syömättä ja rahatkin jäivät takin taskuun. Ja niin sitä mentiin vanhaa talvitien pohjaa, josta ei oltu vielä kulettu kertaakaan."

Lempi asetti lapset vesikelkkaan ja lähti kohti Juntusrannan kylää. Matkalla hän varoitti naapuritalojen väkea. Heistä osa uskoi Lempin varoitusta ja ehti pakoon. Osa kyläläisista ei uskonut viestintuojaa tai ei ehtinyt lähteä ja jäi lopulta puna-armeijan vangiksi.